Yksityistä perhepäivähoitoa järjestetään yksityisen hoidon tuella hoitajan omassa kodissa tai ryhmäperhepäiväkodissa. Yksityinen perhepäivähoito tapahtuu itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrityksen kautta. Kelpoisuusvaatimuksena perhepäivähoitajan tehtäviin on tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu alalle soveltuva koulutus.
Perhepäivähoitaja voi hoitaa enintään neljää lasta mukaan luettuna perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät ole vielä perusopetuksessa. Lisäksi ryhmässä voi olla esikoululainen tai koululainen osapäiväisessä
hoidossa. Kaksi hoitajaa voi samanaikaisesti hoitaa enintään kahdeksaa lasta ja lisäksi osapäiväisesti kahta esikoululaista tai koululaista.
Perhepäivähoitaja on pysyvä ja tuttu varhaiskasvattaja ja perhepäivähoidossa lapsi saa mahdollisuuden henkilökohtaiseen kasvuun pienessä ryhmässä. Pieni ryhmäkoko mahdollistaa myös tiiviin yhteistyön
vanhempien kanssa.
Pääset tutustumaan perhepäivähoitoon myös Opetushallituksen sivuilta!
Yksityisen hoidon tuella järjestettävässä varhaiskasvatuksessa hoitomaksu koostuu yksityisen hoidon tuesta (Kela), mahdollisesta tulosidonnaisesta hoitolisästä (Kela), kuntakohtaisesta kuntalisästä (Kela) sekä vanhempien maksuosuudesta. Vanhempien maksuosuuden suuruuden määrittää palveluntuottaja itse.
Perhe hakee yksityisen hoidon tukea Kelasta. Yksityisen hoidon tuki maksetaan suoraan palveluntuottajalle.
Kelan yksityisen hoidon tuen määrän pääset laskemaan Kelan laskurilla.
Yksityinen palveluntuottaja toimii yrittäjänä ja kuuluu ennakonperintärekisteriin. Yksityisen hoidon tuki verotetaan palveluntuottajan tulona. Ennakonperintärekisteriin kuulumisen voit tarkistaa yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä.
Hoitosopimuksella palveluntuottaja sitoutuu järjestämään varhaiskasvatusta sitä koskevien lakien ja muiden määräysten mukaisesti sovituin ehdoin. Hoitosopimus tulee tehdä aina ennen hoidon varsinaista
aloitusta ja sen tekoon kannattaa varata reilusti aika. Hoitosopimus on molempia osapuolia sitova.
Toimiva kasvatusyhteistyö vanhempien ja varhaiskasvattajan välillä luo edellytykset lapsen kasvun ja kehityksen tukemiselle. Tällöin kaikki sitoutuvat tekemään yhteistyötä lapsen edun mukaisesti. Toimivan
kasvatusyhteistyön lähtökohtana on tasavertainen ja avoin vuorovaikutus sekä molemminpuolinen luottamus ja rehellisyys. Yhdessä vanhempien kanssa varhaiskasvattaja laatii lapselle oman varhaiskasvatussuunnitelman eli vasun. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman avulla asetetaan yhteisiä tavoitteita ja sovitaan yhdessä siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä kehitystä, oppimista ja hyvinvointia edistetään suunnitelmallisesti. Tarvittaessa lapsen vasuun kirjataan myös lapsen tuki, sen toteuttaminen sekä mahdolliset tukipalvelut.
Yksityistä varhaiskasvatusta säätelevät lait velvoittavat kuntaa ohjaamaan ja valvomaan yksityistä perhepäivähoitoa. Ohjauksen ja valvonnan tavoitteena on ylläpitää sekä kehittää yksityisen perhepäivähoidon tarjontaa, laatua ja tukea yksityistä perhepäivähoitoa varhaiskasvatuksen muotona.
Kunnan yksityisestä varhaiskasvatuksesta vastaava viranomainen tekee 1-2 vuoden välein ohjaus- ja valvontakäynnin palveluntuottajan luona.
Kuntien ohjaus- ja valvontaviranomaiset löydät klikkaamalla ”tutustu lainsäädäntöön” napista!
Klikkaamalla ”tutustu lainsäädäntöön” napista pääset tutustumaan yksityistä varhaiskasvatusta ohjaavaan lainsäädäntöön.
